... ja siinä samassa he jo menivätkin...

Onko täällä vauhdikkaiden vaaperoiden, taaperoiden, leikki-ikäisten, koululaisten tai teinien vanhempia tai muita aikuisia? Onko joku niin onnellinen, että häneltä löytyy jokin näiden ikäryhmien kombinaatio? Vai jopa todella onnekkaana koko setti?

Lapset on ihania. On ne.

Siitä huolimatta/syystä/johtuen/jotainmuutamitä joskus tuntuu, että lasten ja aikuisten energiat eivät kerta kaikkiaan vain kohtaa. Tai no, näin ainakin meillä. Meitä on siunattu kahdella tytöllä, jotka ovat luonteiltaan aivan erilaiset, mutta aktiivisuudeltaan melko samalla tasolla. Ja se taso on... hmm... korkea.

Sen lisäksi, että meillä on viikoittain koko perheen sulkapallovuoro, olemme osallistuneet Liikuntaparkissa avoimeen perheliikuntaan. Jotkut kerroista on ohjattuja, joka ei kuitenkaan tarkoita armeijamaista tekemistä tahdissa, vaan sitä, että mukana on ohjaaja, jolta voi kysyä vinkkejä tai vaikka kaveriksi kahta/useampaa aikuista tarvittavaan tekemiseen. Yleensä melkoinen hitti onkin ollut leikkivarjo (myös netistä löytyy kivoja vinkkejä, mitä varjolla voi tehdä ja leikkiä). Ette muuten usko, ennen kuin itse kokeilette, miten tehokas aikuisen pulssin nostattaja (ja tämä siis vain positiivisessa mielessä...) noinkin kevyt väline on!

Me emme valitettavasti normaalisti pääse arkena osallistumaan koulujen ja päivähoitojen vuoksi kaikille avoimeen toimintaan aamupäivisin. Joskus on kuitenkin kiva yllättää lapset, hakea heidät vähän aikaisemmin iltapäivähoidoistaan ja lähteä porukalla liikkumaan. Vaikka hallilla kävisi viikoittain, ei tekeminen todellakaan lopu tai ala kyllästyttää, niin paljon mahdollisuuksia tuo paikka tarjoaa. Ihaninta on, kun lapset itse keksivät eri vaihtoehtoja liikkumiseen. Tai kuten meillä kävi:

"Äiti, tule mun jumppaan. Mulla on musiikkikin valmiina!"

- Saija

Hengessä mukana

"Tossua toisen eteen – Markus Kyrölän askel vie kohti kansainvälisiä kävelykisoja

Yksi lempääläisistä nuorista urheilijoista, joiden tähtäin on asetettu mahdollisimman korkealle, on kävelijä Markus Kyrölä. 18-vuotias huippulupaus on ollut juniorisarjojen mitalirohmu sekä juoksussa että kävelyssä, mutta pitkän tähtäimen viisari on asetettu menestykseen aikuisten arvokisatasolla."
(Lue koko juttu lvs.fi)


Markus opiskelee Liikuntaparkissa oppisopimuksella liikuntaneuvojaksi ja pystyy harjoittelemaan meillä työnsä ohessa. Liikuntaparkki toimii myös monen muun kilpailijan harjoittelupaikkana. Onpa meillä mahdollisuus treenata keihäänheittoakin.

Kunhan esim. yleisurheilu siirtyy taas halleista ulkokentille, Liikuntaparkissa seurataan erityisen tarkasti "omia" urheilijoita. Peukut pystyssä, että kauden aikana niin Markukselle kuin muillekin tulee monia onnistumisia ja itsensä ylittämisiä. Pettymykset ja epäonnistumiset valitettavasti kuuluvat nekin urheiluun, mutta toivottavasti urheilijat saavat niistäkin taas uutta rakennusainetta seuraaviin koetuksiin.

Mitalikahvit tai ei, Liikuntaparkin väki on ylpeä teistä kaikista! ♥

Muista myös puhaltaa

Huh, Liikuntaparkissa on menty melkoista haipakkaa pari viikkoa. Siinä on joutunut itse kukin laittamaan tossua toisen eteen, kun on tanssitettu seniorit sukkatansseissa, opastettu koululaisia kuntosalilla ja ohjatussa liikunnassa, lisätty uusia ryhmätunteja, vietetty lasten synttäreitä, järjestetty salibandyturnauksia ja käynnistetty siinä sivussa myös uusi pudottajaryhmä. Vauvatkin ovat sirkustelleet ja perheet liikkuneet yhdessä.

Meinasi jossain välissä ihan hengästyttää.

Kaikki hengästyminen ei ole kuitenkaan pahasta. "Hengityselimistön tärkein harjoitus on hengästyttävä liikunta." (Hengitysliitto) Harjoitus kuin harjoitus, tapahtuu se sitten hyötyliikunnan merkeissä, liikuntaharrastuksissa tai omaehtoisen (arki)liikkumisen yhteydessä. Hypipä vaikka vain tovi hyppynarulla, niin jo alkaa hengästyttää. Hyvä ja tehokas treeni sekin.

Oletko muuten tullut ajatelleeksi, miten moni lihasryhmä osallistuu hengitykseen?

"Levossa sisäänhengityslihaksina toimivat uloimmat kylkivälilihakset, jotka nostavat kylkiluita ja rintakehä laajenee, sekä pallea, joka supistuessaan vetäytyy alaspäin ja aiheuttaa rintakehän sisälle alipaineen. Ilma virtaa paine-eron suuntaan ja täyttää keuhkot. Uloshengitys tapahtuu levossa passiivisesti, jolloin rintakehä palautuu lepoasentoon kimmoisuuttaan. Kun hengitys voimistuu, käytetään myös uloshengityslihaksia eli sisempiä kylkivälilihaksia ja vatsalihaksia. Kovassa fyysisessä rasituksessa, hengenahdistuksessa tms. tilanteessa mukaan tulevat apuhengityslihakset eli muut rintakehässä kiinni olevat lihakset." (Wikipedia)

Melkoinen lihaskuntoharjoitus jo itsessään, vaikka tapahtuukin terveellä ihmisellä automaattisesti. Ehkäpä tuo lista voi myös herättää ajattelemaan, miksi pitää huolta lihaksistostaan. Jo vaikka ihan vain sen vuoksi, että kykenee ylläpitämään hengitystä, tuota elämälle niin tärkeätä toimintoa.

Kevään hiekkapölyistä ja alkavasta siitepölykaudesta huolimatta, laitahan hengityselimistösi hommiin. Vain sinä voit voittaa.