tiistai 15. huhtikuuta 2014

... ja siinä samassa he jo menivätkin...

Onko täällä vauhdikkaiden vaaperoiden, taaperoiden, leikki-ikäisten, koululaisten tai teinien vanhempia tai muita aikuisia? Onko joku niin onnellinen, että häneltä löytyy jokin näiden ikäryhmien kombinaatio? Vai jopa todella onnekkaana koko setti?

Lapset on ihania. On ne.

Siitä huolimatta/syystä/johtuen/jotainmuutamitä joskus tuntuu, että lasten ja aikuisten energiat eivät kerta kaikkiaan vain kohtaa. Tai no, näin ainakin meillä. Meitä on siunattu kahdella tytöllä, jotka ovat luonteiltaan aivan erilaiset, mutta aktiivisuudeltaan melko samalla tasolla. Ja se taso on... hmm... korkea.

Sen lisäksi, että meillä on viikoittain koko perheen sulkapallovuoro, olemme osallistuneet Liikuntaparkissa avoimeen perheliikuntaan. Jotkut kerroista on ohjattuja, joka ei kuitenkaan tarkoita armeijamaista tekemistä tahdissa, vaan sitä, että mukana on ohjaaja, jolta voi kysyä vinkkejä tai vaikka kaveriksi kahta/useampaa aikuista tarvittavaan tekemiseen. Yleensä melkoinen hitti onkin ollut leikkivarjo (myös netistä löytyy kivoja vinkkejä, mitä varjolla voi tehdä ja leikkiä). Ette muuten usko, ennen kuin itse kokeilette, miten tehokas aikuisen pulssin nostattaja (ja tämä siis vain positiivisessa mielessä...) noinkin kevyt väline on!

Me emme valitettavasti normaalisti pääse arkena osallistumaan koulujen ja päivähoitojen vuoksi kaikille avoimeen toimintaan aamupäivisin. Joskus on kuitenkin kiva yllättää lapset, hakea heidät vähän aikaisemmin iltapäivähoidoistaan ja lähteä porukalla liikkumaan. Vaikka hallilla kävisi viikoittain, ei tekeminen todellakaan lopu tai ala kyllästyttää, niin paljon mahdollisuuksia tuo paikka tarjoaa. Ihaninta on, kun lapset itse keksivät eri vaihtoehtoja liikkumiseen. Tai kuten meillä kävi:

"Äiti, tule mun jumppaan. Mulla on musiikkikin valmiina!"

- Saija

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti